vokaalivartalo (heikko aste) vahva-asteinen vartalo konsonanttivartalovartalon osa astevaihtelu

Astevaihtelu

Suomen konsonantit esiintyvät pareina, vahvana ja heikkona asteena: katu, mutta kadun. Se, kumpi aste sanassa näkyy, riippuu tavusta. Selvimmin sen näkee genetiivissä.

Parit

Vasemmalla on vahva, oikealla heikko aste. Alleviivattu osa on se, joka muuttuu. Useimmissa nomineissa perusmuodossa on vahva ja genetiivissä heikko aste (vokaalivartalot).

Vahva / heikkoPerusmuoto → genetiiviSaksaksiLisää
kk / kviikko → viikonWoche
pp / pkaappi → kaapinSchranklamppu → lampun (saks. Lampe): myös kolminkertainen pp lyhenee p:ksi
tt / tkatto → katonDachtyttö → tytön (saks. Mädchen)
k / –ikä → iänAlterruoka → ruoan (saks. Essen): k yksinkertaisesti katoaa
k / vpuku → puvunAnzugvain u–u:n tai y–y:n välissä: luku → luvun (saks. Zahl), kyky → kyvyn
k / jpoika → pojanJungei:n jälkeen: aika → ajan (saks. Zeit)
p / vleipä → leivänBrotlupa → luvan (saks. Erlaubnis), apu → avun (saks. Hilfe)
t / dkatu → kadunStraßepöytä → pöydän (saks. Tisch), maito → maidon (saks. Milch)
nk / ngkaupunki → kaupunginStadtsänky → sängyn (saks. Bett)
mp / mmlampi → lammenTeich
nt / nntunti → tunninStundeasunto → asunnon (saks. Wohnung)
lt / llilta → illanAbendsilta → sillan (saks. Brücke)
rt / rrkerta → kerranMal
ht / hdlehti → lehdenBlattlähtö → lähdön (saks. Abfahrt)
lk / ljalka → jalanFuß, Beinalku → alun (saks. Anfang)
rk / rkorko → koronZinspäänsärky → päänsäryn (saks. Kopfschmerzen)
lk / lj, rk / rjarki → arjenAlltagvain -e-:n edellä: järki → järjen (saks. Vernunft); jälki → jäljen (saks. Spur)
lp / lvsalpa → salvanRiegel
rp / rvkorpi → korvenWildnis

Milloin heikko aste esiintyy

Nyrkkisääntö: Umpitavussa on heikko aste, avotavussa vahva aste. Genetiivin pääte -n sulkee vartalon viimeisen tavun: ka-tu → ka-dun. Lähes jokaisessa nominissa siis perusmuoto on vahva ja genetiivi heikko. Siksi sivun Vartalo vartalosäännöissä vokaalivartaloiden kohdalla lukee heikko aste.

Kahdessa vartalotyypissä päinvastoin. -e- ja -as-loppuisten sanojen perusmuodossa on heikko aste, koska tavu on siellä jo itse päätteen sulkema. Genetiivivartalo päättyy vokaaliin (-ee-, -aa-), joten tavu aukeaa ja vahva aste palaa: huone → huoneen (ei mitään palautettavaa), mutta sade → sateen, hammas → hampaan.
Heikko / vahvaPerusmuoto → genetiiviSaksaksiLisää
k / kkeläke → eläkkeenRentegenetiivissä on vahva aste
t / ttosoite → osoitteenAdresse
d / tsade → sateenRegenmielipide → mielipiteen (saks. Meinung)
nn / ntliikenne → liikenteenVerkehrluonne → luonteen (saks. Charakter)
hd / htlähde → lähteenQuelle
k / kkasiakas → asiakkaanKunde
mm / mphammas → hampaanZahnlammas → lampaan (saks. Schaf)
ng / nkkangas → kankaanStoff
d / ttehdas → tehtaanFabrik

Mihin astevaihtelu ei kuulu

Näin luet harjoitusta

  1. Etsi vartalotyyppi sivulta Vartalo.
  2. Onko vartalo vokaalivartalo (heikko aste) vai vahva-asteinen vartalo (-e, -as)? Siitä näet, mihin suuntaan astevaihtelu menee.
  3. Katso viimeistä vokaaliryhmää edeltävää konsonanttia: Kuuluuko se johonkin pareista eikä astevaihtelemattomiin konsonanttiyhtymiin?

Parit ja luettelo tapauksista, joissa astevaihtelua ei ole, sellaisina kuin ne on toteutettu tiedostossa tools/fi_stems.py; esimerkit ovat sanakirjasanoja (salpa, korpi, jälki ja kyky ovat yleiskieltä ja on lisätty harvinaisempia pareja varten).